Metallinjalostusteollisuuden suuret muutokset vaativat tasavertaisuutta ja pitkäjänteisyyttä
- Jan 24, 2023
- 1 min read
Pohjoismaisessa metallinjalostusteollisuudessa ollaan keskellä valtavaa muutosta, jossa esimerkiksi päästövähennystalkoot ovat edenneet pitkälle. Tulevaisuuden kilpailukyvyn takaamiseksi alalla toivotaan nyt globaalisti yhdenvertaisia toimintamahdollisuuksia ja ennakoitavuutta.
Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen korostaa, että alan päästövähennystalkoissa on päästy nyt visiotasolta investointisuunnitelmiin.
"Olemme Pohjoismaissa pitkällä, ja alan yritykset haluavat olla mukana positiivisessa kehityksessä. Samaan aikaan toimintaympäristö on kuitenkin ollut ja on haastava", hän kuvailee.
Tällä hetkellä Euroopan energiakriisi ja EU:n tärkeimpien kauppakumppaneiden kansallinen teollisuuspolitiikka muodostavat merkittävän uhan EU:n ja Suomen metallinjalostusteollisuuden tulevaisuudelle. Metallituotannon rajoittaminen ja sulkeminen, miljoonien ammattitaitoa vaativien työpaikkojen vaarantuminen sekä taitotiedon ja investointien vuotaminen Euroopan ulkopuolisiin maihin ovat jo valitettavia tosiasioita.
Yhdistyksessä nähdään, että haastavassa tilanteessa vaaditaan nyt ennen kaikkea paremmin synkronoitua politiikkaa. Yhtenäisen päätöksenteon tulee taata alan toimintaedellytykset esimerkiksi energian saatavuuden, EU:n suojatullien ja tukikäytänteiden osalta.
Yrityksissä kaivataan pitkäjänteistä otetta
Metallinjalostajat ry:n jäsenyrityksiin kuuluvan Boliden Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja Timo Rautalahti uskoo, että juuri kokonaisuutta korostavaa näkökulmaa tarvitaan. Kehitysaskeleet yhdessä asiassa eivät saa hankaloittaa toimintaedellytyksiä jollain toisella osa-alueella.
"Me emme yrityksinä halua helpotuksia, vaan ainoastaan yhteisiä lähtökohtia globaaliin kilpailuun. Regulaatio on mielestämme täysin hyväksyttävää, jos kaikilla on samat pelisäännöt."
Rautalahti kokee, että Suomi on pärjännyt toistaiseksi hyvin, mutta jatkossa kilpailukyvyn tukemiseksi vaaditaan pitkäkestoisesti mahdollistavaa toimintaympäristöä, jossa näkyvyys tulevaan on kirkas.
"Teemme suunnitelmia jopa 30–50 vuoden aikajänteellä. Jos meillä ei ole ennustettavuutta, tulee vastuullisten kehityssuuntien edistämisestä hankalaa tai mahdotonta", hän toteaa.
Sekä Järvinen että Rautalahti muistuttavat alan merkityksestä työllistäjänä ja tähänastisesta menestyksestä kansainvälisellä kentällä.
"Suomen teknologista johtoasemaa ei kannata hukata. Tarvitsemme avointa ja faktapohjaista keskustelua siitä, kuinka pystymme kehittämään teollisuuden toimintaedellytyksiä samalla kun päästöjä vähennetään. Suomalaisen teollisuuden alasajo johtaa päästöjen ulkoistamiseen, muttei vähentämiseen", Järvinen kiteyttää.
Comments